
Painan metallikuoren korvaani kiinni. Kuuntelen nopeaa tikitystä, ääni tuo mieleen pikkulinnun sydämen. Kuori näyttäisi olevan kromattua terästä. Sen sisällä näkymättömissä on rattaita, vipuja, jousia – messinkisiä kai. Vedettävä rannekello — kyseinen yksilö on valmistettu Neuvostoliitossa, valtiossa jota ei enää ole, tuskin sen valmistanutta tehdastakaan — on uhanalainen laji, monimutkainen ja hienostunut laite jolla nykypäivänä ei ole mitään asiaa kuluttajamarkkinoille. Reliikki?
Ääniä ajan takaa
Painan metallikuoren korvaani kiinni. Kuuntelen nopeaa tikitystä, ääni tuo mieleen pikkulinnun sydämen. Kuori näyttäisi olevan kromattua terästä. Sen sisällä näkymättömissä on rattaita, vipuja, jousia – messinkisiä kai. Vedettävä rannekello — kyseinen yksilö on valmistettu Neuvostoliitossa, valtiossa jota ei enää ole, tuskin sen valmistanutta tehdastakaan — on uhanalainen laji, monimutkainen ja hienostunut laite jolla nykypäivänä ei ole mitään asiaa kuluttajamarkkinoille. Reliikki?