Puun ja kuoren välissä

[04.04.02 21:54]

Verrattuna vaikkapa Helsinkiin, Madridin kerjäläiset vaikuttavat oudon vaisuilta. Alepan edessä Asematunnelissa voi kohdata kekälesilmäisen kaverin, joka murteellisella englannilla (Hello, brother...) vaatii neljää euroa päästäkseen kiiruusti Kotkaan (!). Pienen keskustelun (Sorry, but no!) sekä hetken tuijottelun ja kiroilun jälkeen selviää, että ei hän tainnut veljeni ollakaan sen paremmin kuin matkalla Kotkaankaan. Mies siirtyy kuumeisesti seuraavan ohikulkijan kimppuun (Hello brother!). Pummaaminen on selvästi hänelle tuttua työtä.

   Madridissa turvaverkoista läpi pudonneet (tai uineet) olivat usein silmäänpistävän passiivisia. Osa heistä oli patsaita, jotka ilmeettöminä kestivät ihmisten töllistelyn: yläkuvan harlekiini istui hievahtamatta kahden koiransa kanssa muotiliikkeen seinällä. Hänen tavoitteenaan oli hankkia elanto (hyvin vajavaisen espanjan taitoni perusteella) kaksikuiselle vauvalleen. Toiset heistä makasivat keskellä kävelykatuja kuin ruumiit, täysin toisten armoille heittäytyneinä kasvonsa kätkien, alakuvan aids-potilaan (noh, kylttinsä mukaan) tavoin.

  Väkisenkin ryhtyi miettimään: keitä he ovat, mitä he ajattelevat kerjätessään, mistä he tulevat ja mihin he joutuvat? Ja mikä hitto erottaa minut heistä paitsi tuuri?

Todd Rundgren teki vuonna 1978 laulun nimeltä Bag Lady.

Siitä:

Do they see us pass by
Where do they come from (simple answers)
Do they come falling,
falling from the sky like rain
Crawling up the basement drain
Misfits and black sheep
Former brothers, friends and mothers

Aiempia avautumisia. Edellinen.

:.: rotaatio.org, suuri kurpitsa tulee! :.: